Juhanin väärät ja oikeat mielipiteet kyllä käytäntö opettaa

Metsänhakkuista ja niiden kestävyydestä. Ja vähän muustakin

Tämä on ensimäinen blogi jonka eläessäni kirjoitan ja saattaa olla että viimeiseksi myös jää vaikka ajattelin alunperin laittaa myös hieman jatko-osioita mutta luulenpa että se on turhaa, sama kuin tuuleen huutais. Kannattaako siis tuhlata aikaansa tällaiseen jonninjoutavuuteen?

 

Minulla itsellä ei ole mitään metsäalan koulutusta tai tutkintoa. Tehtäköön se nyt heti selväksi. Sen sijaan minulla on kyllä jonkin verran kokemusta ja havainnointia miten metsäteollisuus, puukauppa ja metsänkasvatus toimii. Vaikka oma ikäni ei yllä metsän kiertoaikaan, on sen verran kokemusta siitä kertynyt että väittäisin minulla olevan sen verran havaintoja että olen oikeutettu tuomaan esiin omia käytännön kokemuksia. Ja sitten kun/jos se ikä sinne asti yltää niin tottakai minut leimataan vanhuudenhöperöksi.

 

Asiaan. Viime aikoina on ollut paljon puhetta ja porua metsien hakkuumääristä ja siitä mikä on kestävää ja mikä ei. Nyt kun sitten Metsägroup ilmoitti suunnitelmistaan perustaa uusi sellutehdas vanhan tilalle niin poru on vain lisääntynyt. Taaskaan ei nähdä metsää puilta vaan jokaisella ihmisellä tuntuu olevan se ainoa ja oikea mielipide asiaan. Lukuja ja asioita heitellään sinne tänne ihan vaan mututuntumalta pureutumatta sen kummemmin asian varsinaiseen juureen.

 

Metsäteollisuus on aina marissut että on puupulaa ja nyt se kusee siinä täysin omaan kinttuunsa. Minkäänlaista puupulaa Suomessa ei ole ollut vuosikymmenniin. Puuta ja varsinkin kuitupuuta on ollut tarjolla paljon enemmän kuin on ollut kysyntää. Tämän voi jokainen huomata puun myyntihintojen tilastoista. Tämän voi huomata myös nuorten metsienhoidon ja ensiharvennusrästien lisääntyvästä määrästä. Hintojenpolkemiskiimassaan metsäteollisuus on ajanut itsensä nurkkaan yleisen mielipiteen kanssa. Nyt se saa sitä mitä on tilannut vaikkakin vain eri muodossa mitä oletti. Nyt vatipäät sitten vastustaa uusien tehtaiden perustamista vaikka niille kyllä raaka-ainetta piisaisi. Eli kyllä metsäteollisuus voi mennä seisomaan myös peilin eteen jos hankkeet ei onnistu.

 

Nyt sitten kannattaisi huomioida minkälaista puuta Äänekosken ja mahdollisesti tulevan Kemin uusitun tehtaan puut tarvitsevat. Ne tarvitsevat kuitupuuta. Siis puuta jonka läpimitta ylittää 7 cm. Varsinaista yläläpimittaahan ei ole mutta yhtiöistä riippuen se on 12-17 senttiä. Metsänomistajan kannalta tämä puu on ylijäämää mutta silti välttämätöntä koska tukkiakaan ei koskaan saa ellei myöskin kuitua hakkaa. Pääte- ja kasvatushakkuista tulee tällaista puuta väkisinkin koska puulla on kumma taipumus oheta latvaan päin. Mutta nyt meillä on ollut jo pitkään rästissä ensiharvenuuksia ja ensimmäsiä kasvatushakkuita joissa kuitupuun osuus on suuri. Juuri tähän rakoon nyt siten isketään kun kerran kuitua pohjoisesta saa halvalla. Menee taas vuosia ennenkuin hakkuurästit on puitu pois ja sillä välillä uusiakin ehtii syntymään.

 

Eikö ole kaikkien mielestä parempi että nämä rästit edes yritetään hakata pois suomesta kun että niitä joudutaan myymään pakon edessä aivan pohjahintaan Ruotsiin. Ohessa pari linkkiä viime vuosilta vaikka hommaa on jatkunut jo kohta parikymmentä vuotta. ostetaan sitten vaikka ruotsista lisää kuitua jos sitä saa sieltä halvemmalla.

 

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.250517

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.217089

 

Tätäkö te tehtaiden vastustajat haluatte?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Täytyy kyllä myöntää itsekin että tuli kyllä erittäin huonosti kirjoitettu blogi. Saattaisi jopa parinkymmenenvuoden takainen äidinkielenopettaja harkita uudestaan antamiaan arvosanoja.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

siis kohta kolmenkymmenen vuoden takainen opettaja. Ehkä olenkin sitten parempi metsänkasvattaja kuin kirjoittaja.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Minusta hyvin kirjoitettu. Toi hyvin esille sen seikan, että kun metsiä harvennetaan, ja ihan syystä, ellei selkeitä poikkeuksia, niin ainakin osa pienestä harvennussälästä kiva käyttää, jos käyttötarkoitusta on.

Mitä metsään fokustaminen sitten kokonaisuudessan merkitsee. Se ei ehkä jää tuohon.

Metsätaloudessa ei suurin ongelma ehkä ole puu-poistuma, päinvastoin, sillä poistuma tuo lisäpaikkaa sitoa hiiltä, jos poistuma itse ei mene hetikohta hiileksi ilmaan. Tietyissä tuotteissa menee, tietyissä ei ihan heti, ja toisaalta hiilen sitominen voidaan tehdä pitkäksikin, jos se on tarpeen, koska hyödyllisiä sidontatuotteita on todennäköisesti olemassa.

Mitä metsätalous merkitsee metsän elämän kannalta. Se on isompi kysymys. Sukupuutot tiettyjen lajien osalta ovat sellaisia, joita ei voi korvata mitenkään.

Kulutus ja sen boostaus, sekä mahdollisuus olla välittämättä elintavan törkeydestä, ei tule niin äkkiä tarkasteluun, kun tuotantoa saadaan taas toiselle tasolle.

Hankala juttu. Jos kulutus muuten olisi kestävää, olisi mahdollista toteuttaa joitain isoja hankkeita, ilman kestävyysriskiä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Blogissa ei ole tärkeintä äidinkieli, vaan asia.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

no tuliko edes asia selville vaikka kieliasu huonoa olikin?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio
Käyttäjän RistoHuovinen kuva
Risto Huovinen

Hyvä kirjoitus. Metsä on siitä jännä asia, että mitä enemmän sille näytetään kirvestä, sen enemmän se kasvaa. Harvennettu metsä kasvaa vuodessa paksuutta monta kertaa sen, mitä se kasvoi ennen harvennusta. Samoin tapahtuu taimikoissa, joissa erityisesti rahallisesti arvokkaimpien puiden kasvu kiihtyy hoitotoimenpiteiden ansiosta.

Metsänhoitoa parantamalla metsiemme kasvua voitaisiin lisätä paljonkin nykytasosta. Nopea istutus, heinäntorjunta tarvittaessa, varhaisperkaukset ja taimikonhoidot, sekä oikea-aikaiset harvennukset lisäisivät metsien kasvua huomattavasti nykytasosta. Ei vaan taida löytyä riittävästi tekijöitä töille.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Jokseenkin näin. Jäi tuosta itse blogista näköjään jossain editointivaiheessa pois nuo asiat vaikka ne jossain vaiheessa siinä olikin.

Siis kun nyt yhtiöille kelpaa taas hieman pienemmätkin ensiharvennukset, joita on rästissä paljon, niin saadan nekin palstat tuottamaan ja kasvamaan metsää eikä vain pelkkää risukkoa. Äänekosken tehtaan vaikutukset näkyvät selkeästi täällä Virroilla asti. Ensiharvennuksia on saatu kaupaksi monella metsätilalla ja ne on saatu taas tuottavaan kuntoon. Pitkään moni tuskaili että tehdä pitäisi mutta kun ei meinaa käydä kaupan ilmaiseksikaan.

Vaikka maallikosta tuntuu että ne syävät ihan hirveät määrät puuta niin näillä tehtailla on loppujen lopuksi positiivinen vaikutus metsien kasvuun kun saadaan myös vajaatuottoiset pöheiköt raivattua kasvavaan kuntoon. Ja suomen metsien kasvu senkun kiihtyy.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Harvennusten määrää olisi syytä nostaa reilusti, siihen on varaa ja tarvetta. Viherpiipertäjät voi miettiä miksi porkkanamaata harvennetaan, sama juttu.

Toiseksi tiheä metsä ei yhteytä, mikä on hiilinielun perusta. Valoa ei vain yksinkertaisesti saa tarpeeksi, vaan puut vain soluhengittävät, eli tuottavat CO2:a.

Toimituksen poiminnat